Substantiivit · The state of being mad; insanity; mental disease
Ranskalainen journalisti ja yrityskonsultti Jean-Louis Swiners tarkastelee serendipisyyden käsitettä epäonnekkaan sattuman ja tieteen teon joustavuuden näkökulmasta. Swiners painottaa epäonnekkaan sattuman osuutta serendipisyydessä tuodakseen sen kautta paremmin esiin sen, miten epäonnistumiselta näyttävä tilanne voidaan kääntää voitoksi, kun huomataan odottamattoman lopputuloksen tuomat edut. Hänen mukaansa serendipisyys on ”epäonnisten olosuhteiden onnekkaiden seurausten välitöntä ymmärtämistä ja hyödyntämistä” ja sen toteutumisen ehtoja ovat aktiivisuus, uteliaisuus ja joustavuus. Ajattelun joustavuus auttaa huomaamaan, että se mitä on löytynyt on arvokkaampaa kuin se, mitä alun perin etsittiin, jolloin tutkija uskaltautuu hylkäämään vanhan tutkimuksensa ja omistautumaan uudelle.
Before We Was We: Madness By Madness ilmestyy AMC UK -kanavalle toukokuun 1. päivä. Vielä ei ole tietoa, miten ja minkä kautta dokkarin voi nähdä Suomessa.
Tästä näkökulmasta katsoen serendipisyydessä ei ole kyse pelkästä epävarmuudesta tai olosuhteiden epäonnekkaasta tai sattumanvaraisesta luonteesta. Serendipisyys tulee esiin tiettyjen kykyjen, kuten tarkkanäköisyyden, vainun, tarkkaavaisuuden, valppauden ja älyn, kautta. Ihmistä, jolla on tällaisia kykyjä, voidaan kutsua esimerkiksi keksijäksi, seikkailijaksi, taiteilijaksi tai salapoliisiksi. Hän tunnistaa poikkeavuudet, erot, epäjohdonmukaisuudet ja poikkeukset, jotka eivät seuraa mitään sääntöjä tai lakeja. Tunnetun sanonnan mukaan ”ennen olivat tuhannet ihmiset nähneet putoavia omenia, mutta kukaan muu ei kuitenkaan keksinyt painovoimalakia.” Ranskalaisen kirjailijan mukaan ”Tarvittiin Newton keksimään, että Kuu putoaa, kun kuka tahansa voi nähdä, ettei se putoa”.
Sanan madness käännös englanti-suomi
Serendipisyyden hallinta on ongelmallista. Vaikka tiedonetsinnässä kannustetaan serendipisyyteen, serendipisyydelle on kuitenkin tunnusomaista se, että usein on lähes mahdotonta tietää, mitä reittiä tietoon on päädytty. Tiedonetsintää pitäisi pystyä reaaliaikaisesti rekisteröimään ja välivaiheet pitäisi kirjata järjestelmällisesti ja selkeästi näkyviin.
Forbes-lehdessä vuonna 1999 julkaistussa artikkelissaan amerikkalainen kirjailija ja journalisti Andrew Ferguson suitsuttaa teknologian edistymistä, esim. internetiä, joka tarjoaa jatkuvasti yhä enemmän tietoa. Tiedon ja viihteen välitön saavutettavuus johtaa kuitenkin siihen, että tiedonhaun tullessa tehokkaammaksi erilaiset serendipiset sivupolut ja etsimisen ilo voivat jäädä pois. Serendipinen hakuprosessi sallii myös epälineaaristen ajatuskulkujen huomioimisen ratkaisujen etsinnässä: siinä, missä ennen tutkailtiin kirjastossa tai antikvariaatissa, mitä kaikkea muuta itseä kiinnostavan kirjan vierestä hyllyiltä löytyy, voi nykyisin klikata internetissä erilaisia linkkejä itseä kiinnostavien aiheiden ympäriltä.
Löytyisikö seuraava lainaus Shakespearen Hamletista suomeksi: "Though this is madness, yet there is method in it." Valitettavasti en pysty antamaan tarkkaa kohtaa. Kiitoksia etukäteen!
Taloustieteilijä Daniel B. Klein kirjoitti vuonna 1997 yrittämisen vapaudesta. Hänen artikkelissaan viitataan vuonna 1950 kirjoittamaan taloustieteelliseen artikkeliin, joka ei kuitenkaan suoraan käsitellyt yrittäjyyttä. Alchianin artikkelin mukaan yksilö tyypillisesti tyytyy vaihtoehtoihin, kun taas markkinoilla selviytyjät ”ovat ikäänkuin sopeutuneet ympäristöönsä, vaikka tosiasiassa ympäristö on sopeuttanut heidät” Daniel B. Klein painottaa, ettei serendipisyys ole vain yrityselämässä esiintyvä erityinen tai harvinainen ilmiö. Hän sanookin, että ”koska taloudellinen vapaus painostaa yrittäjiä luomaan suhteita ja tekemään kokeiluja, olosuhteet ovat mitä parhaimmat synnyttämään serendipisyyttä.”
Miten kääntäisitte tämän meemin englanniksi
harrasti maanpakonsa aikana (1852-1870) piirtämistä. Hänen työskentelytapaansa voisi luonnehtia serendipiseksi. Koskaan ei voinut tietää, mitä musteläikästä oli syntymässä. Hän piirteli pieniä puroja, karikatyyrejä, maisemia sattumanvaraisten papereiden kulmiin. Hän ei myöskään aina käyttänyt kynää samalla tavalla. Hän saattoi roiskia mustetta paperille ja muotoilla läiskistä linnoja, lammikoita tai ukkospilviä murretulla kynänpäällä. Hän saattoi kostuttaa paperia ja piirtää viereen sadepilven. Joskus hän luonnosteli tulitikulla koristeellisia rakennuksia, yksityiskohtaisia irvistyksiä ja torninraunioita.