Suurkylän kartano on yksityiskoti.
Tarina kertoo, että torpparit, jotka ajoivat hevosilla viinaa järven jäätä pitkin Suopeltoon, väänsivät ”rälssinaulasta” poran, jolla kaiversivat reiän tammisen viinatynnyrin kylkeen ja joivat tästä reiästä. Sitten he laittoivat reikään muutaman tulitikun ja lämmittivät tikuilla tynnyrin pinnalla olevaa tervaa niin, että terva pehmeni ja oli sitten helppo sormin painella reiän päälle niin, ettei kukaan huomannut sen olemassaoloa. Kun torpparit sitten ajoivat jonossa takaisin kotiin päin, laitettiin porukan selvin mies jonon viimeiseksi ja hänen tehtävänään oli kerätä rekeensä kaikki kyydistä pudonneet juopuneet viinakuskit niin, etteivät he jääneet Päijänteen jäälle paleltumaan.
Vuonna 1884 tehdas tuotti 80304 kannua eli noin 208 790 litraa viinaa. Viinarännin toiminta loppui kuitenkin jo 1900-luvun alkuvuosina, samoihin aikoihin kuin Sysmään perustettiin raittiusseura.
Viinarännin hirret osti Otamon koulupiiri ja niistä rakennettiin Otamon kansakoulu, joka aloitti toimintansa 1902. Viinarännin konttorirakennus oli tehtaan lopettamisen jälkeen kartanon muonamiesten ja karjapiikojen asuntona, nykyään se on vapaa-ajan asunto.
Samoihin aikoihin viinarännin kanssa Magnus Tandefelt omisti koskivoimalla toimivat Pyöriäisten myllyn sekä Tainion uuden ja vanhan myllyn. Näistä myllyistä ainakin osa oli toiminnassa 1930-luvulle saakka.
Magnus Tandefelt edusti sukuaan kuusi kertaa valtiopäivillä. Hän oli eri valiokunnissa ja osallistui monipuolisesti erilaisiin kunnallisiin luottamustehtäviin. Näistä ansioistaan hän sai kunnallisneuvoksen arvonimen.
Magnus Tandefeltin kuoltua pidettiin huutokauppa 1902. Tässä huutokaupassa Virtaan kartanon osti Magnus Tandefeltin vävy Woldemar Stjernvall.
Kunnallisneuvos Woldemar Stjernvall kuoli 1939 ja sen jälkeen tila siirtyi Woldemarin pojan, metsänhoitaja Knut Stjernvallin omistukseen, joka hoiti kartanoa vaimonsa Marie-Louisen kanssa aina vuoteen 1973 saakka.
Vihdin Kuningas Vihaa Voileipiä
Vanha-Kartanossa käydessä kartanokierroksella on hauska kuulla monenlaisia tarinoita, joita kartanon isäntä Jocke Stjernvall kertoo.
Vuonna 1878 perusti Magnus Tandefelt viinatehtaan eli viinarännin, joka oli tuolloin kunnan suurin teollinen yritys. Muutaman vuoden kulutta aloitti toimintansa myös väkiviinanpuhdistustehdas. Viinarännin toiminnasta on olemassa usean vuoden ajalta Magnus Tandefeltin allekirjoittama kirjanpito, josta käy ilmi, miten paljon viinan valmistukseen käytetty vilja maksoi, kuinka maljon työntekijöille maksettiin palkkaa ja miten kannattavaa toiminta oli. 1880-luvulla oli viinarännilta jo sisäinen puhelinlinja kartanon päärakennukseen, kun taas Sysmä yhdistettiin muuhun maailmaan puhelimella 1891.
Magnus Tandefelt omisti kaksi höyrylaivaa ja ilmeisesti näillä laivoilla viina kuljetettiin Suopellosta eteenpäin janoisiin suihin.
Nykyisen isännän Jocke Stjernvallin isä Kurt Stjernvall muutti Vanha-Kartanoon vuonna 1939. 1800-luvulla omistajina olivat Tandefeltit. 1800-luvulla Magnus Tandefelt nai serkkunsa Mathilda Stjernvallin. Siitä lähtien on talossa asunut Stjernvallin sukua.
Vanha-Olkkola (Fromholzin sisarukset)
Lainattu kirjasta Nuoramoinen – kylä Sysmässä
Vanha-Olkkola on osa Nuoramoisten kulttuurimaisemaa ja sen osana tila on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Vanha-Olkkolan alueelta on löytynyt asutuksen merkkejä aina kivikaudelta saakka, mutta läheisempi, tunnettu historia rajoittuu 1600 luvulle. Tuolta ajalta ovat peräisin tiedot sysmäläisistä ratsutiloista, joihin Olkkolakin aikanaan lukeutui.
Veikkaus tekee peleihinsä merkittävän uudistuksen
Vanha-Olkkolan omistajat
Nimi Olkkola on tullut suomenkieleen skandinaavisen miehen nimen ”Olav” kautta ja talonnimenä Olkkola mainitaan 1500-luvulta lähtien Suomen keskiosissa. Sysmään Olkkola-nimi on mahdollisesti saapunut Vidistä, kun Maria Ekestubbe, kotoisin Vihdin Olkkolasta, avioitui Sysmään vasta-aateloidun kornetti Henrik Hjortfeldtin kanssa. Hjortfeldt omisti Skinnarilan kylässä sijaitsevan Rantalan lisäksi Olkkolan ratsutilan Nuoramoisissa.
Marian aviomies kaatui Kaarle Kustaan Puolan sotaretkellä 1656 käydyssä taistelussa. Maria avioitui ratsumestari Arvid Orren kanssa 1662. Marian kuolinaikaa ei tunneta, mutta hänen tiedetään asuneen Nuoramoisissa vielä 1670-luvulla. Tämän jälkeen Olkkolan kartano siirtyi useiden omistajavaihdosten jälkeen Bökmanin suvun haltuun 1770-luvun alussa.
Vanha-Olkkolan kartano on muodostunut 1797, jolloin Bökman-suvun omistama Olkkolan ratsutila jaettiin kahteen osaan hovimajoitusmestari A.H. Bökmanin kuoltua, mistä lähtien Vanha-Olkkola on ollut jakamaton tila. Tässä yhteydessä myös puolet Olkkolaan kuulunutta Jaakkolan ratsutilaa jäi Vanha-Olkkolan yhteyteen.
Vanha-Olkkolan omistajina 1800-luvulta mainitaan muun muassa luutnantti Gustaf Adolf Bökman ja tehtaanpatruuna Petter Henrik Bökman. Vuonna 1885/1886 tilan osti Nuoramoisten Nordenlundin kartanon tilanhoitaja Karl Wilskman, joka avioitui Virtaan kartanon omistajan Magnus Tandefeltin tyttären Aina Fredrikan kanssa 1887.
Karl Wilskmanin kuoltua 1897 Aina Wilskman myi tilan Kalle Koskiselle 1897 ja hän sekä hänen perikuntansa omistivat tilaa vuoteen 1989 saakka. Vuonna 1989 tila siirtyi Olavi Fromholzille ja vuodesta 1997 tilan ovat omistaneet Olavin lapset Kristiina, Maritta ja Sakari. Tilan tuotantosuuntana on metsätalous ja rakennukset ovat perheiden yhteisenä vapaa-ajanviettopaikkana, tilan peltoja viljelevät vuokrasopimuksella Paarmalan Juha ja Virpi Streng.
Lotossa jäätiin ilman täysosumia – katso tästä oikea rivi
Virtaan Vanha-Kartano ja Virtaan kartano sijaitsevat Suomen merkittäviin kultturihistoriallisiin ympäristöihin kuuluvassa Tainionvirran ja Virtaankosken kulttuurimaisemassa.
Virtaan kartanoiden vaiheisiin liittyy kiinteästi Tandefelt-suku. Tällä suvulla on ollut merkittävä vaikutus Sysmän ja sysmäläisten elämään. Tandefelt-suvun kantaisä, Pietari Sigfridinpoika, asui Rapalan kartanossa 1500-luvulla ja historian kirja kertoo Tandefelt-nimen alkuperästä seuraavaa:
Pietari Sigfridinpojan pojanpoika Arvid Henrikinpoika oli ansioitunut soturi. Hän osallistui mm. Breitenfeldin taisteluun 1631 ja menetti tuolloin kolme hammasta ja 1632 Lützenin taistelussa hänellä meni kuula suusta sisään ja juuttui kiinni kurkkuun, josta se onnistuttiin kaivamaan pois vasta kahdeksan vuoden kulutta. Kun Arvid Henrikinpoika aateloitiin vuonna 1650, hän pani vaakunaansa kolme hammasta ja kolme kuulaa näiden tapahtumien muistoksi ja otti nimekseen Tandefelt. (Tand eli hammas)
Anneli Auer tylyttää Joulusaarnassaan
Rannan kartano (Vuokko Virolainen)
Rannan kartano koostuu useasta tilasta (Väihkylä, Harila, Jyrtti, Peltoniemi), jotka nykyisen omistajan Vuokko Virolaisen vaari Aleksanteri Streng osittain peri tai osti omilta vanhemmiltaan Helmine ja Viktor Strengiltä, jotka omistivat myös Suurkylän kartanon, vuosisatojen 1800 ja 1900 vaihteessa. Näistä sukulaisuhteista johtuen Rannan varhaisin historia on yhtenevä Suurkylän kanssa.
Kasino avattiin M/S Georg Otsilla 5
Rannan kartanon salin seinällä on valokuvia, joissa kartanon esi-isiä ja -äitejä. Alma Elisa Yttölä 17.9.1872 – 20.6.1948 ja Aleksander Viktor Streng 31.7.1873 -2.12.1947. Aleksander Viktor Streng, Vuokko Virolaisen vaari, joka oli Suurkylän vanhin poika, lähetettiin upseerikouluun Jyväskylän lyseon jälkeen tarkoituksena valmistua upseeriksi kuten isänsäkin. Hän ei kuitenkaan viihtynyt ollenkaan armeijassa vaan oli jo pienestä pitäen ollut kiinnostunut maanviljelystä. Silmätulehdukseen nojautuen hän hankki todistuksen, ettei hän pysty upseeriksi ja aloitti opinnot Harjun maatalousoppilaitoksessa. Kirjeessään äidilleen hän kertoi työskentelevänsä kuin karhu ja valmistuttuaan koulusta hän kertoi tietävänsä maanviljelystä kaiken ja halusi näyttää sysmäläisille miten maata pitää viljellä. Isälleen hän kirjoitti toisaalta nöyrän, mutta toisaalta kovin itsevarman kirjeen. Ellei isä suostu myymään hänelle maata, hän lähtisi tilanhoitajaksi muualle. Isä suostuikin myymään hänelle Rannan kartanon ja myöhemmin hän peri vielä lisää maata vanhemmiltaan. Kerrotaan everstin tuskastuneen joskus Santun haluun saada lisää maata:” Sine sano, osta Veihkylä, osta Veihkylä, mutta mine sano sinulle, maksa sine ite.” Hän sai maita ja tuli tunnetuksi hyvänä maanviljelijänä, joka osasi käyttää hyväkseen uusia koneita ja muitakin uusia menetelmiä. Hän osallistui voimakkaasti kunnallis- ja talouselämään Sysmässä. Hän perusti Osuuspankin (maalaus Osuuspankin neuvotteluhuoneessa) kun ei saanut tarpeeksi velkaa Säästöpankista, jonka isännistöön hän kuului. Hänellä oli leipomo, jonka leivinuunista tehtiin aikoinaan myöhemmin sauna Vuokko Virolaisen ja hänen äitinsä käyttöön heidän muuttaessa kirkonkylään asumaan.
Vuokko Virolainen muistelee vaariaan jäyhänä, vaativana ja työteliäänä miehenä, jonka kanssa hän teki pitkiä kierroksia pelloilla. Pojantyttären pyyntöihin, koskivat ne kissan saamista tai rahaa, vaari useimmiten heltyi, vaikka hieman muristen.
hallitsemassa Galitsian kuningas- kunnassa ..
Sysmän Nuoramoisissa sijaitsevalla Nordenlundin kartanolla on pitkä ja värikäs historia. Tilan ensimmäinen omistaja oli ratsumestari Sigfrid Henricsson, joka sai kartanon läänityksenä sodankäyntiansioistaan kuningas Kaarle IX:ltä vuonna 1605. Suku aateloitiin myöhemmin ja sai Silfverbögel-nimen. Vuodesta 1740 kartano on ollut nykyisen suvun omistuksessa. 1600-luvun kartanonomistajat olivat ansiokkaita sotilaita ja monet saivat myös surmansa taisteluissa, jolloin kartanon omistus vaihteli. Nordenlundin omistajanimiin kuuluivat myös Tandefelt, Pistolhjelm ja Dufing, kunnes tila myytiin ensin 800 taalerista vuonna 1721 kapteeni Karl Axel Montanille ja 4000 taalerista Sysmän kirkkoherralle, Mikael Heintziukselle. Hänestä polveutuu nykyinen Silénin suku. Vuonna 1995 tilan lunasti veljeltään ekonomi Ole Silén, joka näin palasi sukunsa juurille. Kartanon päärakennus on noin 200 vuotta vanha ja sen fasadin uudisti vuonna 1865 arkkitehti Alfred Cawén. Kalaisan Nuoramoisjärven tuntumassa sijaitsevaan kartanoon kuuluu noin kaksi kilometriä rantaviivaa. Uimarannalla veteenpulahtajia odottaa aito vanhanajan uimahuone ja rantasauna.