Jakaja reiässä, toinen johto reitittimeen, toinen sitten televisioon.
Reitittimen hallintapaneelista löytyy myös runsaasti muita asetuksia, joita ei tavallisessa kotikäytössä ole yleensä tarpeellista huomioida. Halutessaan on kuitenkin mahdollista luoda esimerkiksi erillinen vierasverkko ja rajoittaa hallintaetäisyyttä. Tärkein suojaustoimenpide oman verkon suojaamisen kannalta on kuitenkin asettaa reitittimeen vahva salasana ja tarkistaa, että reitittimessä on kytkettynä päälle WPA2- tai WPA3- suojausprotokolla. Myös verkko kannattaa nimetä helposti tunnistettavaksi, kuitenkin liittämättä nimeen omia henkilökohtaisia tietojasi, kuten vaikka nimeä tai osoitetta.
Osaatko sanoa esimerkkiä, missä tuollainen yhden laitteen/IP-osoitteen systeemi olisi käytössä? Kuulostaa mielestäni aika teoreettiselta toteutukselta. Kuka nyt yhteen laitteeseen koko huoneistossa tyytyisi? Sen sijaan ilman reititintä käytettävien laitteiden määrä on rajoitettu, tavallisesti viiteen.
Yksinkertainen haarakappale ei toimi Ethernet-verkon kytkimenä, ellei liikennettä ole kaapelin toisessa päässä ennen kytkintä vastaavasti jaettu samanlaisella haarakappaleella. Tällä ei ole kyllä mitään tekemistä reitittimen tarpeen tai IP-osoitteen jakamisen kanssa, mitä väität. Eri aikaan koneet voi saada toimimaan pelkällä haarakappaleellakin, mutta se olisi mielestäni paha rajoitus käytännössä.
Mikä on yhdyskäytävä? Yhdyskäytävä (Gateway) on laajasti käytetty termi ja usein sekavuutta aiheuttava, kun puhutaan lähiverkoista. Yhdyskäytävät sekoitetaankin monesti reitittimiin ja sille on myös hyvä syy – ne ovat hyvin samankaltaiset. Kun katsotaan reitittimien ja yhdyskäytävien ominaisuuksia, niin niistä monesti löydetään paljon samankaltaisuuksia, esim. molemmat toimivat autonomisesti, molemmissa on laajat tietoturvaominaisuudet, kuten palomuuri ja tunnelointimahdollisuudet.
Tutustu verkkolaitteisiin ja reitittimiin täällä!Lue lisää
Reitittimeen ja yhdyskäytävään verrattuna kytkintä voidaankin ajatella jatkamaan verkkoa laajalle alueelle, jossa voidaan määritellä myös jokaisen yhteyden tärkeys. Reitittimen ja kytkimen erona on se, että reititintä tarvitaan Internet-yhteyttä varten ja kytkin taas on tarkoitettu vain yhdistämään laitteita.
Kytke reititin takaisin virtalähteeseen.
Odota muutama minuutti, että modeemi ja reititin käynnistyvät. Laitteiden käyttövalmius on yleensä nähtävissä niiden tilaa osoittavista valoista.
Miten yhdyskäytävä ja reititin sitten eroavat toisistaan? Merkittävin ero löytyykin näiden laitteiden mahdollisuudesta tukea eri käyttöliittymien määrää. Yhdyskäytävä voi käyttää useampaa kuin yhtä protokollaa ja se pystyy operoimaan millä tahansa -mallin seitsemällä tasolla. Yhdyskäytävällä on tarkoitus tukea vain yhtä käyttöliittymää, joten voidaan sanoa, että yhdyskäytävä on tarkoitettu jakamaan yhteys vain yhdelle laitteelle kerrallaan.
Kytkin ei välttämättä riitä vaan saattaa vaatia reitittimen (tuolloin ei myöskään yksinkertanen haarakappale toimi). Riippuu miten liittymä on toteutettu, osassa liittymistä asuntoon annetaan vain yksi IP-osoite ja tuolloin kytkimellä ei saa kuin yhden koneen kerrallaan toimimaan. Reititin osaa hoitaa osoitteenmuunnoksen niin että useamman koneen liikenne ohjataan yhden ulosnäkyvän IP-osoitteen kautta (asetuksista reitittävä tila päälle, siltaavassa tilassa tuo osoiteenmuunnos ei ole toiminnassa).
Irrota reitittimen virtajohto virtalähteestä.
Kytkin ei välttämättä riitä vaan saattaa vaatia reitittimen (tuolloin ei myöskään yksinkertanen haarakappale toimi). Riippuu miten liittymä on toteutettu, osassa liittymistä asuntoon annetaan vain yksi IP-osoite ja tuolloin kytkimellä ei saa kuin yhden koneen kerrallaan toimimaan. Reititin osaa hoitaa osoitteenmuunnoksen niin että useamman koneen liikenne ohjataan yhden ulosnäkyvän IP-osoitteen kautta (asetuksista reitittävä tila päälle, siltaavassa tilassa tuo osoiteenmuunnos ei ole toiminnassa).
Reitit toimii ja meno jatkuu.edit: MOT
Osa operaattoreista antaa max 5 osoitetta / liittymä, ainakin muutama vuosi sitten joillain operaattoreilla oli vain 1 IP-osoite / liittymä. Ja ainakin silloin aikaisemmin homma riippui monella operaattorilla liittymätyypistä. Eikä ole mitään syytä miksi tuo olisi muuttunut, jo silloinkin operaattorit informoivat asiakasta että jos tarvitset useamman laitteen yhtäaika niin laita reititin (ja opastivat tarvittaessa asetuksien kanssa).
Tuo rajoitus johtuu ainakin osittain siitä että nykyisin käytössä olevat IPv4 osoitteet ovat loppumassa (tai oikeastaan loppuneet jo) joten operaatori ei voi jakaa niitä rajattomasti. Osa operaattoreista pyrkii antamaan asiakkaille ainakin sen yhden julkisen IP-osoitteen jolloin niiden määrää / liittymä joudutaan rajoittamaan koska operaattorilla on hyvin rajallinen määrä niitä käytettävissä, osa laittaa asiakkaat suoraan NAT:in eli osoitteenmuunnoksen taakse jolloin osoitteita riittää kyllä asiakkaille mutta asiakas ei saa julkista nettiin näkyvää osoitetta ja se rajoittaa monia asioita. Osoitepula helpottaa kunhan IPv6 yleistyy mutta se vie vielä aikaa koska varsinkin asiakkaiden laitteista vain pieni osa osaa käyttää noita IPv6 osoitteita.
Mikäli asia on näin, tarvitset laitteeksi ainoastaan reitittimen.
Reititin on monen laitteen turvallisen ja konfiguroitavan yhteyden takana. Reitittimessä on usein monipuolisia ominaisuuksia yhteyksiä ajatellen.
Verkkolaajentimet – Wifi-reitittimen tukiasemat
Kun uusi reititin on ostettu ja kytketty, ensimmäinen askel on suorittaa muutamia omaa tietoturvaa tukevia toimenpiteitä. Reitittimen oletussalasana on syytä vaihtaa tavanomaisia vahvan salasanan ohjeita noudattaen. Reitittimen hallintapaneelista kannattaa myös tarkistaa mahdolliset ohjelmistopäivitykset ja tietoturvatoiminnot. Joihinkin reitittimiin voi asentaa myös lapsilukon, jolla voi hallita ja rajoittaa internetinkäyttöä. Lapsilukolla voi esimerkiksi estää tiettyjen verkkosivujen käytön tai asettaa aikarajoituksia.
Reitittimet ja modeemit tilaat helposti verkkokaupastamme
Tutustu laajakaistavaihtoehtoihimme ja tilaa nopea netti kotiisi. Löydät meiltä sopivan laajakaistan joka kotiin, tarvitsit sitten nettiä pienempään surffailuun tai vaativampaan käyttöön. Voit tarkastaa myös nopeustestillämme, millaisen nettiyhteyden voit saada kotiisi. Jos asut suuressa kodissa, varmistat wifin kotisi jokaiseen huoneeseen.
Tilaa modeemi ja reititin kotiin
Osa operaattoreista antaa max 5 osoitetta / liittymä, ainakin muutama vuosi sitten joillain operaattoreilla oli vain 1 IP-osoite / liittymä. Ja ainakin silloin aikaisemmin homma riippui monella operaattorilla liittymätyypistä. Eikä ole mitään syytä miksi tuo olisi muuttunut, jo silloinkin operaattorit informoivat asiakasta että jos tarvitset useamman laitteen yhtäaika niin laita reititin (ja opastivat tarvittaessa asetuksien kanssa).
Tuo rajoitus johtuu ainakin osittain siitä että nykyisin käytössä olevat IPv4 osoitteet ovat loppumassa (tai oikeastaan loppuneet jo) joten operaatori ei voi jakaa niitä rajattomasti. Osa operaattoreista pyrkii antamaan asiakkaille ainakin sen yhden julkisen IP-osoitteen jolloin niiden määrää / liittymä joudutaan rajoittamaan koska operaattorilla on hyvin rajallinen määrä niitä käytettävissä, osa laittaa asiakkaat suoraan NAT:in eli osoitteenmuunnoksen taakse jolloin osoitteita riittää kyllä asiakkaille mutta asiakas ei saa julkista nettiin näkyvää osoitetta ja se rajoittaa monia asioita. Osoitepula helpottaa kunhan IPv6 yleistyy mutta se vie vielä aikaa koska varsinkin asiakkaiden laitteista vain pieni osa osaa käyttää noita IPv6 osoitteita.
kaapelipistokkeesta -> netti ja tv jakaminen
Huomautus: Jos sinulla on kaapelimodeemin ja WLAN-reitittimen yhdistelmälaite, sinun tarvitsee noudattaa vain yhden laitteen ohjeita.